Ensin jalat vei alta surffaus ja romantiikka, sitten maanjäristys
Juho Karjalainen oli allekirjoitusta vaille valmis hostellin osaomistaja Ecuadorin Canoalla keväällä 2016. Sitten hän löysi itsensä keskeltä yhtä vuosikymmenen kovimmista maanjäristyksistä. Nyt Karjalainen kertoo, miltä maanjäristyksen pyörteissä taisteleminen tuntuu, ja mitä ihmisen päässä liikkuu hädän hetkellä.
– Maa vajosi ensin jalkojen alta. Sitten se teki ikään kuin aaltoja. Siinä ei voinut mitenkään pysyä pystyssä. Vähän kuin olisi pahimmassa mahdollisessa humalassa, ja jotkut vielä tönisivät eri puolilta, Juho Karjalainen kuvailee.
Kymmenen sekuntia aiemmin Ecuadorissa sijaitsevan Canoan rantabulevardilla oli vielä kaikki hyvin. Karjalainen oli surffannut iltapäivän, ja oli juttelemassa rannan tuntumassa sijaitsevan surffikaupan omistajan kanssa. Yhtäkkiä rantakadun kaikki katuvalot sammuivat paukahdellen – juuri sillä tavalla kuin kuvittelisi, että ne elokuvissa vauhdikkaasti paukahtelevat.
Kello oli 18.58 paikallista aikaa. Ecuadorissa on siihen aikaan jo pimeää, joten katuvalojen sammuminen pimensi rannan. Karjalainen säikähti – rauhallinen illanvietto muuttui hetkessä maanjäristykseksi, jonka seurauksena hän ja hänen tyttöystävänsä, canoalainen Wendy Jama putosivat maahan. Siitä alkoi selviämistaistelu, jossa 646 ihmistä menetti henkensä ja yli 12 000 loukkaantui.
– En ollut kokenut sellaista joukkopaniikkia aiemmin. Tilanne muuttui sekunneissa. Kukaan ei puhunut mitään. Kaikki ymmärsivät, että nyt on tilanne päällä. Tämä kuulostaa hassulta, mutta itse ajattelin koko ajan, miten katastrofielokuvissa toimitaan sellaisissa tilanteissa.
Romantiikkaa, surffausta ja halpaa kaljaa
Kuukautta aiemmin Karjalainen oli ajautunut Canoalle sattumalta maaliskuun alussa vuonna 2016. Sitä ennen hän oli kierrellyt Etelä-Amerikan maita ja elättänyt itsensä tekemällä eri maista lehtijuttuja ja videoita sekä toimimalla baarimikkona. Pääpaino oli elämänkokemusten kartuttamisessa seikkailemalla. Ecuadorin lisäksi Karjalainen seikkaili Kuubassa, Paraguayssa, Venezuelassa, Perussa, Boliviassa, Kolumbiassa ja Brasiliassa.
"Se oli tiivistettynä romantiikkaa, surffausta, urheilua ja halpaa kaljaa."
Ecuador on pinta-alaltaan melko tarkasti kolme neljäsosaa Suomen koosta, ja ihmisiä siellä on noin 15,6 miljoonaa. Moniin muihin Etelä-Amerikan maihin verrattuna valuutta on vahva, koska se on Yhdysvaltain dollari. Canoa on maan luoteiskulmassa meren rannalla sijaitseva ecuadorilaisten lomanviettopaikka, jossa asuu vajaat 4500 paikallista.
Canoalla Karjalainen ihastui paikalliseen Wendy Jamaan. Koska Karjalainen oli länsimaalainen “gringo”, Jaman vanhemmat katselivat tapailua vähän kulmien alta. Sen vuoksi pariskunta tapaili enimmäkseen katseilta piilossa. Jama opetti Karjalaiselle ecuadorilaista rentoa elämäntyyliä ja surffausta.
– Se oli tiivistettynä romantiikkaa, surffausta, urheilua ja halpaa kaljaa.
Kalja oli tosiaan suomalaisittain halpaa. Puoli litraa olutta maksaa Ecuadorissa vähän reilun dollarin, sekä ravintolassa että kioskista ostettuna. Surffaamiseen Canoa puolestaan tarjosi kilometritolkulla rantaviivaa. Aivan. Mitä muuta ihminen voi kaivata?
Karjalainen asui Canoalla kommuunissa, jonka omisti hänen islantilainen tuttavansa Hildur Valsdottir. Talossa oli iso terassi, ja siellä asui myös kissoja ja kani. Karjalaisen huoneen ikkunasta näkyi merelle, joten siitä pystyi katsomaan sopivat aallot surffausta varten.
Baari ja 24 sänkyä
Karjalainen todella tykästyi elämään Canoalla. Jossain vaiheessa hän kuuli, että kaksi hänen matkallaan tapaamaansa kaveria etsivät maata Ecuadorista, koska he halusivat rakentaa hostellin, ja alkaa sen pyörittäjiksi. Ecuadorista oli kohtuullisen helppoa ostaa maata, ja harjoittaa yritystoimintaa muutenkin. Karjalainen inspiroitui heidän ajatuksistaan, ja ehdotti reissussa tapaamalleen Hildur Valsdottirille, että Karjalainen, Valsdottir ja tämän uusiseelantilainen ystävä voisivat ostaan hostellin kolmistaan.
