Voiko lahjoittamalla ostaa onnellisuutta? — Hyväntekijälle mainehyötyä, mielihyvää ja omien arvojen mukaista elämää
Venla Seuri
6/19/2024
Kuvitus: Nunnu Halmetoja
Kuuntele juttu tästä.
0:00
0:00
Kun maailmalla koetaan humanitäärinen kriisi, on inhimillistä pohtia, miten voisi auttaa kriisissä kärsineitä. Näin sanoo Turun yliopiston apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka.
– Toisten auttaminen on lajityypillinen ominaisuus, joka on mahdollistanut ihmislajin selviämisen maapallolla. Ihminen on lajina ultrasosiaalinen, Danielsbacka sanoo.
Danielsbacka on tutkinut hyväntekeväisyyttä ja rahan lahjoittamista sekä suomalaisilla että eurooppalaisilla aineistoilla. Hän kertoo, että suomalaisille rahan lahjoittaminen on tyypillisempää kuin vapaaehtoistyö. Danielsbackan mukaan tämä johtuu suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa perusajatus on ollut, että yhteiskunta huolehtii vähäosaisista
Toisten auttaminen on lajityypillinen ominaisuus, joka on mahdollistanut ihmislajin selviämisen maapallolla.
– Monissa yhteiskunnissa ja monissa uskonnoissa kannustetaan tuntemattomien auttamiseen, hän sanoo.
Mutta mikä saa ihmisen ylipäätään tekemään hyvää toiselle ja lahjoittamaan rahaa tuntemattomallekin? Syy löytyy ainakin osittain aivoistamme.
Synkkaa aivojen empatia-alueella
AIVOTUTKIJA Katri Saarikivi on tutkinut Helsingin yliopistossa empatiaa ja vuorovaikutusta ja sitä, miten aivot “synkkaavat” ihmisten välillä.
Saarikiven mukaan hyväntekeväisyydessä kaikki palautuu empatiaan. Kun teemme hyvää toisille, aivojen empatiamekanismit auttavat meitä samastumaan avunsaajaan. Käytännössä toisen hyvinvoinnista ja ilosta tulee silloin omaa.
– Empatia syttyy helpommin omia läheisiä kohtaan. Siitä huolimatta nautimme myös siitä, että voimme lisätä ventovieraiden hyvinvointia ja iloa.
Tuntuu kädenlämpöiseltä todeta, että hyvän tekeminen tekee hyvää myös sen tekijälle. Saarikivi muistuttaa, ettei väite ole pelkkä kaunis aforismi. Hyvän tekemistä ja sen vaikutusta ihmiseen tutkitaan jatkuvasti monella vakavasti otettavalla tieteenalalla, vaikkapa aivotutkimuksessa.
Altruistinen teko vähentää kivun kokemusta ja kipualueiden aktivoitumista syöpäpotilaiden aivoissa. Myöskin ihmiset, jotka luovuttavat verta, kokevat vähemmän kipua kuin ne, jotka käyvät verikokeissa
Hyvän tekemistä on tutkittu esimerkiksi syöpäpotilaiden kroonisen ja akuutin kivun kokemuksen näkökulmasta.
– Eräässä tutkimuksessa nähtiin, että altruistinen teko vähensi kivun kokemusta ja kipualueiden aktivoitumista syöpäpotilaiden aivoissa. Myöskin ihmiset, jotka luovuttavat verta, kokevat vähemmän kipua kuin ne, jotka käyvät verikokeissa, Saarikivi sanoo.
Saarikivi kuvailee yksittäistä hyvää tekoa mielihyvää tuovana sykäyksenä aivoissa, aivokarkkina.
– Pitkäjänteinen hyvän tekeminen on puolestaan identiteetin rakentumista ja omien arvojen mukaista elämää, hän sanoo.
Aivotutkijan kenttä on laaja. Tällä hetkellä Saarikivi tutkii suomalaista tiedepääomaa sekä tunteiden yhteyksiä oppimiseen Turun yliopistossa.
Mainehyötyä, mielihyvää ja omien arvojen mukaista elämää
KUN PUHUTAAN hyväntekeväisyydestä, puhutaan usein altruismista, epäitsekkäästä auttamisesta. Danielsbacka puhuu lisäksi mainehyödystä, joka on ollut yksilölle hyödyllinen pienemmissä yhteisöissä selviämisen näkökulmasta.
– Mainehyöty muodostuu siitä, että ihminen näyttäytyy muille altruistina. Silloin muut haluavat todennäköisemmin tehdä yhteistyötä kanssasi. Jos joskus olet itse avun tarpeessa, saa apua todennäköisemmin kuin sellainen ihminen, joka ei ole yhteisössä auttanut muita.
Danielsbacka käsittelee erikseen sukulaisapua ja tuntemattomille menevää apua. Sukulaisapu on esimerkiksi sitä, kun isovanhempi hoitaa lapsenlapsiaan. Siinä on Daniellsbackan mukaan pohjimmiltaan kyse geeniperimän selviämisen varmistamisesta.
Mainehyöty muodostuu siitä, että ihminen näyttäytyy muille altruistina. Silloin muut haluavat todennäköisemmin tehdä yhteistyötä kanssasi.
– Tämä luku on Suomessa verrattain korkea, sillä 80 prosenttia isovanhemmista hoitaa lapsenlapsiaan.
Danielsbackan mukaan on hyvin tyypillistä, että ihminen valikoi, kenelle tekee hyvää tai kenelle lahjoittaa.
Tuntemattomista eniten autetaan lapsia ja vanhuksia sekä niin kutsuttuja ansaitsevia köyhiä, jotka ovat ilman omaa syytään joutuneet köyhyyteen. Vähiten hyvää tehdään huumeidenkäyttäjille, Danielsbacka sanoo.
Teknologia toi mukanaan läpinäkyvyyden vaateen
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Kirkon Ulkomaanapu KUA .
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
hyväntekeväisyys
aivotutkimus
empatia
Venla Seuri
6/19/2024
