Lyijy on hyvä esimerkki siitä, kuinka toksikologisen riskinarvioinnin perusteella on rajoitettu ihmiselle haitallisen aineen käyttöä. Tätä mieltä on Kati Huttunen. Hän työskentelee ympäristöterveyden ja -toksikologian dosenttina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä.
Toksikologit ovat määrittäneet lyijyn käytölle raja-arvoja, joiden myötä lyijylle altistumista on saatu vähenemään merkittävästi ympäri maailmaa, Huttunen selventää.
– Lapset ovat lyijyn vaikutuksille erityisen herkkiä. Rajoitukset suojaavat seuraavaa sukupolvea muun muassa oppimisvaikeuksilta.
Toksikologia on tieteenala, jossa tutkitaan ja arvioidaan erilaisille kemikaaleille ja yhdisteille altistumisen vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Toksikologeja työskentelee esimerkiksi elintarvikevalvonnassa, lääketeollisuudessa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Toksikologi voi tutkia myös kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilman vaikutusta terveyteen. Toksikologeja on ollut mukana tekemässä THL:n Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa, joka on Huttusen mielestä parantanut julkisten rakennusten, kuten koulujen, sisäilmatilannetta. Kunnat panostavat sisäilma-asioihin enemmän kuin ennen, Huttunen arvioi.
– Parantunut tilanne näkyy myös kyselyissä, joiden mukaan ihmisten huoli sisäilmasta on vähentynyt.
