Työelämäosaamisen varhaisten signaalien tunnistaminen on professori Risto Turusen mukaan yksi tulevaisuuden menestyksen mahdollistavista kyvyistä. Teema on myös yksi Itä-Suomen yliopiston koordinoiman, Euroopan unionin osarahoittaman CUDIS-kehittämishankkeen tavoitteista.
– Digitaalisuus ja kansainvälisyys eivät enää itsessään ole varhaisia signaaleja, vaan ne ovat jo todellisuutta, joihin yksilöiden ja yritysten pitää osata vastata, hankkeen vetäjiin kuuluva Turunen linjaa.
CUDIS on lyhenne sanoista Cultural Knowledge and Digital Skills in Globalising Working Life. Vapaasti suomennettuna hankkeessa on kysymys kulttuurisen ymmärryksen ja digitaalisten taitojen kehittämisestä kansainvälistyvässä työelämässä. Hankkeessa esimerkiksi vahvistetaan opiskelijoiden työ- ja yrittäjyystaitoja sekä opiskelijoiden ja yritysten osaamista digitaalisuuden ja kansainvälisyyden teemoissa.
Työelämän eli käytännössä yritysten edustajille kehittämishanke tarjoaa tukea osaamistarpeiden ennakointiin, verkostoja sekä koulutusorganisaatioihin, työnhakijoihin että opiskelijoihin. Opiskelijoille hanke antaa puolestaan uusia näkökulmia työllistymiseen ja urapolkuihin sekä kontakteja yrityksiin.
– Digitalisaatio ja globalisaatio ovat työelämän muutoksen kaksi isoa ajuria. Ne edellyttävät muutoksia myös koulutuksen järjestäjän puolella, kun halutaan säilyttää koulutuksen ja työelämän välinen yhteys, hän pohtii.
Kehittämishankkeessa mukana ovat kansainvälistymisen taitavat humanistit sekä digitalisaation taitavat tietojenkäsittelytieteen opiskelijat. Heidät on perinteisesti asetettu osaamisen janan ääripäihin ja työpaikoillakin pöydän eri puolille. Se ei Turusen mukaan ole enää tätä päivää – eikä se ainakaan ole tulevaisuutta.
