Kunnalla on valta vaikuttaa kaavoituksen keinoin kaivoksen perustamiseen paikkakunnalle, sanoo ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta. Tähän saakka on oletettu, että kunta olisi aina velvollinen kaavoittamaan kaivosyhtiön varaaman alueen kaivostoiminnalle.
Kuusamon kaupunginvaltuusto teki vuosi sitten historiaa hyväksyessään äänin 39–4 strategisen yleiskaavan, joka rajaa Rukan tärkeimmät luonto- ja matkailualueet kaivostoiminnan ulkopuolelle. Kaivosyhtiöt Dragon Mining ja Kuusamo Gold ovat valittaneet kaavapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Yhtiöt katsovat kunnan mm. ylittäneen toimivaltansa. Koska kyse on ennakkotapauksesta, asia edennee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Pölönen arvioi.
– Tähän asti Suomessa on ajateltu, että kaivoslaki menee kaiken muun edelle ja kaivostoiminta syrjäyttää muut maankäyttötarpeet. Kun ryhdyin tutkimaan asiaa, nykylaeista ei löytynyt perustetta tälle traditiolle. Päinvastoin, kunnalla on asiassa laaja harkintavalta sekä lainsäädännön että oikeuskäytännön mukaan.
Kuusamo pyysi vuonna 2014 Pölöseltä oikeudellista arviota siitä, voiko kunta vaikuttaa kaavoituksella kaivoksen perustamiseen. Australialainen Dragon Mining suunnitteli tuolloin Juomasuon kultakaivosta aivan Kitkajoen tuntumaan; Rukalta avautuu näkymä alueelle. Sittemmin Dragon Mining on siirtänyt kyseiset kaivosvaraukset Kuusamo Goldille ja myynyt tytäryhtiönsä pöytälaatikkofirma Nero Projects Australialle (Koillissanomat 16.11.2016).