Kymppi, testamentti, leikkiä tai paskan lapiointia — mikä tapa auttaa sopii sinulle?
Kirsi Haapamatti
8/12/2024
Kuvitus: Nunnu Halmetoja
Kuuntele juttu tästä.
0:00
0:00
On liki mahdotonta esittää, etteikö tietäisi, miten auttaa. Jokaiselle meistä suomalaisista on tarjottu mahdollisuuksia auttaa heikommassa asemassa olevia.
On nettitempauksia, lehti-ilmoituksia, ovelta ovelle -keräyksiä, hyväntekeväisyyskonsertteja ja hätäapukeräyksiä. Kaupunkikeskustoissa kulkevalle mahdollisuuksia tarjotaan monta kertaa päivässä, kun feissarit eli kasvokkain rahankeräystä tekevät pysäyttävät vastaantulijoita.
Feissarityön pioneereihin Suomessa kuuluu Kirkon Ulkomaanavun ohjelmatyön johtaja Marja Jörgensen. Hänellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus hyväntekeväisyysjärjestöistä ja niiden varainhankinnasta, esimerkiksi Plan Suomen ja Greenpeacen riveissä. Greenpeace oli ensimmäisiä järjestöjä, joiden varainhankintavalikoimaan tulivat feissaus ja kuukausilahjoitukset. Molemmat ovat nyt vakiintuneita keinoja monella järjestöllä.
– Järjestöjen varainhankintaan on oltava monipuolisia tapoja, jotta järjestön toiminnan jatkuvuus on mahdollista. Tämän takia kuukausilahjoittaminen on merkittävin varainkeruumuoto, Jörgensen sanoo.
Marja Jörgensen huomauttaa, että suurten rahalahjoitusten antajat eivät automaattisesti ole hyvätuloisia.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Kirkon Ulkomaanapu KUA.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
hyväntekeväisyys
auttaminen
Kirsi Haapamatti
8/12/2024
