Tulehtuneet välit

✪TähtijuttuPaska lapsuus aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen.

Jani Kaaro

11/13/2019

Lukijoiden tuella

Mediassa julkaistaan usein juttuja matala-asteisesta tulehduksesta. Se ei ole samanlainen tulehdus kuin bakteeri- tai virusinfektion aiheuttama akuutti tulehdus, vaan krooninen immunologinen reaktio, ja sen sanotaan vaikuttavan monen kansansairauden taustalla. Se altistaa esimerkiksi tyypin 1 diabetekselle ja sydänsairauksille, ja paljon on spekuloitu myös masennuksen ja matala-asteisen tulehduksen yhteydestä.

Matala-asteisen tulehduksen lieventämiseksi tarjotaan tavallisesti terveitä elämäntapoja: kasvispitoista ravintoa, liikuntaa, säännöllistä unta ja tupakoinnista luopumista, jos on tupakoitsija.

Harvemmin tulee mainituksi, että matala-asteinen tulehdus voi liittyä lapsuudenaikaiseen kaltoinkohteluun. Aikuisilla, jotka ovat lapsena todistaneet väkivaltaa tai olleet väkivallan kohteena; jotka ovat todistaneet vanhempien riitaisaa eroa tai joutuneet siinä pelinappuloiksi; joiden lapsuus on ollut turvaton johtuen vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmista; tai jotka ovat olleet koulukiusaamisen tai muun kiusaamisen ja aggression kohteena, on usein matala-asteinen tulehdus.

Tämä ilmiö on saanut tutkijat puhumaan lapsuudenaikaisesta kaltoinkohtelusta eräänlaisena myrkkynä – kuten passiivinen tupakointi – joka vaikuttaa lapsen neurologiseen, immunologiseen ja hormonaaliseen kehitykseen, ja näillä muutoksilla voi olla elämänmittaisia seurauksia. Tuoreessa Jama Pediatrics-sarjassa julkaistu tutkimus vahvistaa kaltoinkohtelun ja matala-asteisen tulehduksen yhteyttä.

Ensin historiaa. Pitkään on tiedetty, että lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu lisää riskiä moniin sairauksiin. Vuonna 2016 Public Health Walesin julkaisemassa raportissa lapsena kaltoinkohdelluilla oli aikuisena neljä kertaa suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, kolme kertaa suurempi riski sairastua johonkin sydän- ja verisuonitauteihin ja kolme kertaa suurempi riski sairastua johonkin hengitystiesairauteen kuin henkilöillä, jotka eivät raportoineet kaltoinkohtelusta.

Tulokset olivat samankaltaiset tarkasteltaessa lapsena kaltoinkohdeltujen terveyspalvelujen käyttöä. Minä tahansa vuonna heillä oli kolme kertaa suurempi todennäköisyys hakeutua ensiapuun, kolme kertaa suurempi todennäköisyys viettää yö sairaalassa ja kaksi kertaa suurempi todennäköisyys hakeutua terveysasemalle verrattuna henkilöihin, joita ei oltu kohdeltu kaltoin lapsena.

Osa näistä eroista johtuu odotetusti siitä, että kaltoinkohdeltu lapsi on taipuvainen myöhemmässä elämässä kaltoinkohtelemaan itseään, eli tupakoimaan, käyttämään päihteitä ja olemaan piittaamaton terveydestään. Kaltoinkohtelulla on kuitenkin myös suoria biologisia vaikutuksia, esimerkiksi stressijärjestelmä voi jäädä enemmän tai vähemmän kroonisesti ylikierroksille. Nämä suorat biologiset vaikutukset voidaan nähdä jo lapsuusaikana.

Koska monien sellaisten sairauksien taustalla, joiden riskiä lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu lisää, jyllää matala-asteinen tulehdus, se on ollut luonteva selitys kaltoinkohtelun ja sairastavuuden yhteydelle. Sen osoittaminen ei kuitenkaan ole ollut aivan yksinkertaista. Monissa tutkimuksissa on selvitetty kahden tulehdusta osoittavan biomarkkerin – CRP:n ja interleukiini 6:n – yhteyttä lapsuudenaikaiseen kaltoinkohteluun. Vaikka monissa tutkimuksissa yhteys onkin löydetty, ero kontrolliryhmään on usein ollut pieni, ja toiset tutkimukset eivät ole yhteyttä löytäneet.

On arveltu, että yksi syy heikoille tuloksille johtuu siitä, että sekä CRP että interleukiini 6 ovat nimenomaisesti akuutin tulehduksen osoittajia. Jos löytyisi nimenomaisesti kroonisen tulehduksen biomarkkeri, se voisi antaa paremman näkemyksen siitä, mitä lapsuudessa kaltoinkohdeltujen elimistössä tapahtuu. Jama Pediatricsin tuore tutkimus perustuu nimenomaisesti tähän.

Tanskalaisten johtamassa kansainvälisessä yhteistyössä käytettiin biomarkkeria nimeltä suPAR (soluble urokinase-type plasminogen activator receptor). Se on ollut suuren mielenkiinnon kohteena siitä asti kun sen melko hiljattain havaittiin liittyvän nimenomaisesti krooniseen tulehdukseen. Tutkijat mittasivat suPAR-tasoja yli 1300 nuorelta ja havaitsivat, että tasot olivat johdonmukaisesti koholla lapsena kaltoinkohdelluilla. Mitä enemmän kaltoinkohtelun tapauksia nuoret ilmoittivat, sitä korkeammat suPARin tasot olivat. Tutkimuksen vapaaehtoiset olivat 18-vuotiaita.

Tutkimuksessa mitattiin myös CRP- ja interleukiini 6-tasot. Nämä tulokset osoittivat, että lapsena kaltoinkohdelluilla suPAR-tasot olivat koholla silloinkin kun CRP- ja interleukiini 6 -tasot olivat normaalit. Näin CRP ja intereleukiini 6 olisivat päästäneet seulan lävitse monia matala-asteisen tulehduksen tapauksia, etenkin nuorilla, joilla varsinaiseen sairauden puhkeamiseen on vielä matkaa.

Entä miten voidaan auttaa ihmisiä, joiden stressijärjestelmä on jäänyt pysyvästi päälle ja aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen ja siten lisääntyneen riskin erilaisiin sairauksiin? Vastaus on,  että kaikki mikä lievittää stressiä, voi vaikuttaa suotuisasti myös matala-asteiseen tulehdukseen. Scientific Reports -sarjassa aivan hiljattain julkaistu tutkimus antaa ymmärtää, että kaltoinkohdellut lapset ja nuoret saattavat lievittää stressiään  tietämättään. He ehdottavat, että aggressiivinen käyttäytyminen – raivoaminen, räivääminen, väkivaltaisuus ja kiusaaminen – saattavat olla etenkin pojilla luontaisia stressinhallinnan keinoja.

Tutkimuksessa tälle ajatukselle löydettiin näyttöä. Tutkijat mittasivat 260 nuoren (13-17 v.) stressitasoja eri menetelmillä ja vertasivat niitä tietoihin lasten käyttäytymisestä. Tulokset osoittivat, että poikien kohdalla aggressiivisilla lapsilla ja nuorilla oli alhaisemmat stressitasot, eli tietyssä mielessä raivoaminen heidän tietämättään teki hyvää heidän terveydelleen.

Tutkijat eivät luonnollisestikaan ehdota aggressiota ja toisten kiusaamista ratkaisuksi riskinhallintaan, vaan aggression suuntaamista positiivisella tavalla. Ainakin poikien kohdalla aggression tukahduttaminen ei välttämättä ole hyväksi heidän loppuelämänsä terveydelle.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaajana saat Jani Kaaron uusimmat jutut ja lukuoikeuden kymmeniin aiempiin artikkeleihin.

Tilaajana myös tuet Kaaroa — Rapportin tilausmaksuista enemmistö menee aina suoraan tekijälle.

Kuukausitilaus: tiedekolumnit

5,90 € / kk

Vuositilaus: tiedekolumnit

59 € / vuosi— saat 2 kk ilmaiseksi

Hyväksyn käyttöehdot ja tietosuojaselosteen

Voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro