ADHD:n lääkintä on villi länsi — näin löyhillä kriteereillä lapset saavat diagnooseja
Jani Kaaro
6/25/2024
Lukijoiden tuella
Aiemmin tänä vuonna lääkeviranomaiset ympäri maailman varoittelivat, että ADHD-lääkkeiden saatavuudessa on ongelmia. Tiedonanto oli hieman mystinen, sillä viranomaiset eivät osanneet sanoa, mistä saatavuusongelmat johtuvat.
Jos on kuitenkin viime aikoina seurannut kansainvälistä lehdistöä, ei vastausta tarvitse kaukaa hakea. ADHD:n lääkinnästä on tullut villi länsi, jossa myydään diagnooseja ja lääkkeitä ihmisille, jotka eivät niitä tarvitse, niin miljoonamäärin, etteivät lääketehtaat pysy perässä.
Hyvä esimerkki tästä diagnoositehtailusta on tuore tapaus Yhdysvalloista.
Kesäkuun 13. päivänä Yhdysvaltain lääkintäviranomaiset ilmoittivat, että etäterapiaa tarjoavan Done Global Inc.:n toimitusjohtaja Ruthia He ja lääketieteellinen johtaja David Brody oli pidätetty epäiltynä lääkejakelua koskevasta petoksesta.
ADHD:n lääkinnästä on tullut villi länsi, jossa myydään diagnooseja ja lääkkeitä ihmisille, jotka eivät niitä tarvitse.
Heidän väitetään myyneen miljoonia ADHD-stimulantteja ihmisille, jotka eivät niitä tarvinneet, ja saaneet sillä taloushyötyä yli sadan miljoonan dollarin arvosta. Terveysvakuuttajien osuus tästä on noin 14 miljoonaa dollaria.
Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan lääkärit eivät saa määrätä ADHD-lääkkeitä elleivät he ole tavanneet potilasta ainakin kerran ja suositusten mukaan ADHD-diagnoosin tekeminen vaatii puolitoista tuntia kestävän arvioinnin.
Koronapandemian aikana näitä ehtoja höllennettiin ja Donen etäterapeutit ottivat tästä hyödyn irti. Syytekirjelmä listaa monia epäeettisiä käytäntöjä Donen toiminnassa.
Ensinnäkin Done Global etsi potilaansa Facebookiin, Instagramiin ja Tik Tokiin suunnatuilla mainoskampanjoilla. Mainokset ohjasivat ”potilaat” minuutin kestävään online-kyselyyn, josta potilas ohjattiin automaattisesti lähimmälle Donen asiantuntijalle.
Toiseksi Done maksoi asiantuntijoille vain tehdyistä ADHD-diagnooseista. Tapaamiset ja etätapaamiset oli yhtiön politiikan mukaan rajoitettava puoleen tuntiin ja joskus diagnoosi voitiin kirjoittaa tapaamatta potilasta lainkaan.
Järjestelmä oli suunniteltu siten, että potilaan seuranta oli vaikeaa ja siihen ei kannustettu. Sen sijaan potilaille lähetettiin kerran kuukaudessa kysely, jonka kautta he saattoivat automaattisesti uusia ADHD-lääkkeensä.
Viranomaisten mukaan Done Global sai markkinoinnillaan noin 50 000 uutta potilasta, joille myytiin noin 40 miljoonaa ADHD-lääkettä.
Done Global voi olla ensimmäinen etälääkäriyritys, joka on Yhdysvalloissa haastettu oikeuteen petoksesta, mutta tapaus herättää laajempia näkökulmia mielenterveysongelmien hoitoon.
Ensimmäinen on se, että puhuessamme nuorten mielenterveysongelmien räjähdysmäisestä kasvusta, unohdamme, miten voimakkaasti mielenterveysdiagnooseja nuorille markkinoidaan esimerkiksi TikTokissa ja Instagramissa.
Hyvä esimerkki on Done Globalin kilpailija, Cerebral.
TikTokissa pyörivässä mainoksessa kysytään esimerkiksi ”Oletko haaveilija? Unohteletko asioita? Oletko puhelias?”.
TikTokissa pyörivässä mainoksessa kysytään esimerkiksi ”Oletko haaveilija? Unohteletko asioita? Oletko puhelias?”. Klikkaamalla mainosta käyttäjä pääsee nopeaan ADHD-testiin, joka yhdistää hänet tarpeen vaatiessa asiantuntijalle – aivan kuten Done Globalin tapauksessakin.
Tämä massiivinen markkinointi on osatekijä siinä, miksi ADHD-diagnoosit ovat viime vuosina kasvaneet niin voimakkaasti, että lääkeyhtiöt eivät kykene tuottamaan tarpeeksi pillereitä kaikille, joille niitä on määrätty.
Toinen näkökulma on se, että mielenterveysongelmien medikalisoimisesta eivät hyödy vain lääkeyhtiöt, vaan koko diagnooseja ja reseptejä tehtaileva väliporras potilaiden ja lääkeyhtiöiden välissä. Kun tämä diagnoositehtailu muuttaa yhä enemmän etävastaanotoille, on perusteltu syy epäillä miten huolellisesti diagnoosit tulevat tehtyä.
Aiemmin tänä vuonna Australian lääkäreitä valvova viranomainen ilmoitti, että sen jälkeen kun etävastaanotot Australiassa yleistyivät, valitukset lääkäreistä ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Ensilinjan psykoterapiat siirtyvät Suomessakin yhä enemmän tietokoneella tehtäviin itsearviointeihin sekä omatoimihoitoon ja lyhyisiin, vain 6-7 kerran etäterapioihin.
Valitusten tärkein syy koskee potilastutkimuksen puutteellisuutta. Potilaita on diagnosoitu ja reseptejä määrätty potilasta tapaamatta tai potilastutkimus on ollut lyhyt ja ylimalkainen siten, että lääkäri ei ole esittänyt kysymyksiä potilaan sairaushistoriasta tai muista potilaan käyttämistä lääkkeistä. Joidenkin valitusten mukaan potilastutkimus on tuntunut tapahtuvan algoritmin tai tekoälyn ohjaamana
Tämä on ajankohtainen kysymys nyt myös Suomessa, jossa monet sotealueet ovat siirtyneet tai siirtymässä niin sanotun Terapiat etulinjassa -hankkeen mukaisiin terapiakäytäntöihin. Se tarkoittaa, että ensilinjan psykoterapiat siirtyvät yhä enemmän tietokoneella tehtäviin itsearviointeihin sekä omatoimihoitoon ja lyhyisiin, vain 6-7 kerran etäterapioihin.
Jutun asiasanat:
ADHD
mielenterveys
ADHD kriteerit
Jani Kaaro
6/25/2024
Lue Jani Kaaron jutut ennen muita
Jani Kaaro on palkittu tiedetoimittaja, jonka oivaltavat artikkelit herättävät ajatuksia ja laajaa huomiota.
Tue Kaaron journalistista työtä tilaamalla hänen tiedekolumninsa. Pääset lukemaan ne ennen muita ja mahdollistat juttusarjan jatkumisen.
Suoraan — ilman välikäsiä.
3,90 €
5,90 €
10,00 €
Päätä kuukausimaksusi summa itse. Voit keskeyttää tilauksesi milloin tahansa tai tilata koko Rapportin
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
