Mitä kuuluu kipsatuille maatiloille — näin maanviljelijät ajattelevat
Tavoitteena oli vähentää maatalouden ympäristöhaittoja levittämällä kipsiä pelloille. Kysyimme kahdelta maanviljelijältä, oliko Kipsi-hanke heidän mielestään onnistunut.
Jose Riikonen
4/15/2024
Kuvitus: Nunnu Halmetoja
Kuuntele juttu tästä.
0:00
0:00
Eron näki paljaalla silmällä, sanoo maanviljelijä Lars Numelin.
Toinen vesinäyte, joka oli otettu peltoja ympäröivistä salaojista, oli samea. Toinen näyte oli kirkas.
Kirkas vesi oli pellolta, joka ”oli saanut niskaansa kipsiä”, kuten Numelin asiaa kuvailee.
– Ihmettelin, että tulos näkyi noin nopeasti. Kun syksyllä 2022 oli levitetty kipsit, niin keväällä 2023 se ero oli jo noin selkeä, Numelin sanoo.
Hän omistaa vaimonsa Kristiinan kanssa Marttilan tilan Kokemäellä. Tilalla on 73 hehtaaria viljelymaita, joista noin puolet kipsattiin.
Kyseessä oli ELY-keskuksen masinoima, vuonna 2019 alkanut Kipsi-hanke.
KIPSI ON maanparannusaine, joka vaikuttaa peltoihin ja niiden valumavesien ravinteisiin. Sitä on käytetty maataloudessa 90-luvulta asti.
Vesiensuojelukeinona kipsiä on tutkittu 2010-luvun jälkeen: voisiko kipsi olla pelastus Itämeren ongelmiin? Kipsi kun auttaa fosforia sitoutumaan maahan paremmin. Näin fosfori ei valu pelloilta rehevöittämään vesistöjä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen erityisasiantuntija Mats Willnerin mukaan kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa noin 50 prosenttia.
Koska tutkimustulokset ovat olleet näin hyviä, aloitettiin Kipsi-hanke, jonka on tarkoitus levittää kipsiä 100 000 hehtaarin alueelle vuoteen 2025 mennessä.
Jutun asiasanat:
kipsi
ympäristö
Itämeri
Jose Riikonen
4/15/2024
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.