Ikävän asian siilipuolustus toimii niin, että ikävältä tosiasialta kuulostavalle väitteelle vaaditaan tieteellisesti vertaisarvioidut todisteet. Samaan aikaan oma näkemys samasta asiasta voi surutta perustua huonoon muistiin.
Kirjoitin parissa blogissa siitä, kuinka monet lehdet ovat jo useampana vuonna uutisoineet länsimaisten ihmisten älykkyysosamäärän laskusta. Samalla otin myös esille sen, että Suomessa on raportoitu lisääntyneistä oppimisen ja koulurauhan ongelmista erityisesti peruskoulussa ja ammattikouluissa.
Kirjoitukseni perustui useaan eri artikkeliin ja artikkeleissakin oli useita lähteitä. Kuten aina ennenkin, pyrin vähintäänkin päällisin puolin katsomaan, että asioilla on edes jonkinlainen tieteellinen pohja.
Reaktiot olivat hauskoja.
Yksi lukija väitti, että kirjoituksellani on harvinaisen vähän faktapohjaa. Kysyin häneltä mitä hän sillä tarkoitti, eikä hän sitten enää palannutkaan asiaan. Joku väitti sitä, että erityisesti Suomessa älykkyysosamäärän mittaamisen pohjana olevat armeijan lähtötasotestit eivät ole luotettavia. Hänen mukaansa niissä fuskataan, koska varusmiehet eivät halua saada hyviä pisteitä pidemmän palvelusajan pelossa. Älykkyysosamäärän laskun valossa, pelko on siis ollut kasvava erityisesti viimeisen 20 -vuoden aikana.
Koulutustason muutoksesta tuli vähemmän kriittisiä kommentteja. Ainoa mistä kommentoitiin, oli lähinnä se, että koulusäästöt olisivat voineet johtaa myös tehokkuuden kasvuun. Eli tätä kautta koulut valittavat hieman turhastakin.
Yhtä kaikki, kun asia on epämukava, vaadimme toisen väitteiltä enemmän totuuspohjaa kuin omaltamme.
