Näin elokuvaa luetaan – kolme ammattilaista kertoo, mitä valkokankaalla tapahtuu ja miksi
Janne Sundqvist
5/4/2017
Pieni poika herää yöllä ja nousee sängystään. ”Isä?” hän kysyy. Joku mies kävelee ohi. Poika näkee äitinsä pesevän hiuksiaan saavissa. Kaikki on mustavalkoista. Äiti ravistaa hiuksia hidastetussa kuvassa, ja talon katto alkaa romahtaa hänen ympärillään. Sisälle sataa vettä. Äiti kulkee peilin ohi, ja siitä katsoo takaisin vanhempi nainen. Hän koskettaa peilin pintaa, ja sitä koskeva käsi on vanha.
Antti Pentikäinen sytyttää valot. Luokassa on täysin hiljaista. Hetken päästä Pentikäinen kysyy, minkälaisia ajatuksia ote Andrei Tarkovskin elokuvasta Peili (1975) opiskelijoissa herätti.
”Se oli outo”, yksi sanoo.
”Hirveän hidas”, sanoo toinen.
”Miksi se oli niin vaikea?” kolmas kysyy.
Tikkurilan lukion Metropolis-luokassa on hämmentynyt tunnelma, sillä katsottu pätkä on yllättänyt opiskelijat. Opettaja Pentikäinen ei lannistu. Hänellä on lukiolaisista jo 20 vuoden kokemus.
Janne Sundqvist
5/4/2017