Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, Suomen yliopistoista valmistuu vuonna 2027 noin tuhat tohtoria enemmän kuin tavallisesti. Syy siihen on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tohtorikoulutuspilotti, jossa suomalaisyliopistoihin valitaan tuhat uutta palkallista väitöskirjatutkijaa.
Kyseessä on merkittävä kokeilu, sillä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä on paitsi tieteellistä, myös yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Suomalainen työ on kansainvälisellä mittapuulla kallista, joten ennemmin kuin työn hinnalla Suomen kannattaa kilpailla korkean koulutuksen tuottamalla lisäarvolla.
Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattiliitossa Tieteentekijöissä on iloittu valtion lisäpanostuksesta TKI-toimintaan. Huolta on kuitenkin aiheuttanut rahoituksen kohdentaminen.
– Hallitus on kohdentanut TKI-rahoitusta merkittävästi yritysten toimintaa tukevalle Business Finlandille. Se on jättänyt muita rahoituskanavia paitsioon, sanoo Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo. Tieteentekijöitä mietityttää, miten käy yliopistoissa tehtävän monialaisen perustutkimuksen – ja sitä myötä Suomelle merkittävien innovaatioiden.
Perustutkimus on edellytys innovaatioille
PERUSTUTKIMUKSELLA tarkoitetaan tutkimusta, josta syntyy uutta tietoa, jolla ei tavoitella välitöntä kaupallista hyötyä. Perustutkimuksessa tuotettua tietoa hyödyntävä soveltava tutkimus taas tuottaa käytännön sovelluksia tavoitteenaan ratkaista ongelmia.
