Professori Tahvonen: Suomen kaivoslaki yllyttää luonnonvarojen ryöstökäyttöön
Saana Katila
11/14/2017
Suomi on vuodesta toiseen kärkisijoilla Fraser-instituutin kyselyssä, jossa kansainväliset kaivosyhtiöt arvioivat valtioiden kaivoslakeja ja geologista vetovoimaa. Suomi on tehnyt itsestään liian houkuttelevan, toteaa luonnonvarojen taloustiedettä tutkiva professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta. Kaivoslaissa on neljä vakavaa valuvikaa.
Suomessa on edelleen käytössä 1700-luvun valtausperiaate, jonka mukaan malmiesiintymä kuuluu sille, joka varaa alueen itselleen ensimmäisenä. Valtaaja saa etuoikeuden alueelta löytyvien malmien hyödyntämiseen myös yksityisillä mailla. Kotipihaa, hautausmaata tai puolustusvoimien aluetta ei voi varata, mutta valtausperiaate koskee jopa luonnonsuojelualueita.
– Mikään vakavasti otettava verrokkimaa ei sovella nykyisin “ensiksi ehtinyt saa pitää” -periaatetta. Muualla kaivoslain lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio, joka antaa kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää uusiutumattomia luonnonvarojaan kohtuullista korvausta vastaan, Tahvonen kertoo.
Suomen kaivoslakia uudistettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla 2010-luvun taitteessa – mutta historiallisesta valtauskäytännöstä ei luovuttu. Uusi kaivoslaki astui voimaan vuonna 2011.
– Kaivosteollisuus oli voimakkaasti edustettuna lain valmistelussa. Jos asiaa katsoo heidän näkökulmastaan, niin valtauskäytäntö on aivan erinomainen, Tahvonen sanoo.
MALMIVARAUKSET KATTAVAT VALTAVIA ALUEITA
Suomessa voi tehdä lähes jokamiehen oikeudella malmien etsintätyötä, kunhan siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Kaivoksen perustaminen etenee kolmessa vaiheessa: varausilmoitus, malminetsintälupa ja kaivoslupa. Kun kaivosyhtiö saa tietoonsa kiinnostavan alueen, se tekee lupaviranomaiselle eli Tukesille varausilmoituksen, joka on nimensä mukaisesti ilmoitus eikä hakemus. Varausilmoitus eli alustava valtaus antaa yhtiölle etuoikeuden hakea varsinaista malminetsintälupaa kahden vuoden kuluessa.
Tukesin mukaan varaukset kattoivat Suomen pinta-alasta lähes 38 000 neliökilometriä marraskuussa 2017. Malminetsintälupia haetaan huomattavasti rajatummille alueille. Voimassa olevia etsintälupia on tällä hetkellä noin 1600 neliökilometrin alalla. Lisäksi käsittelyjonossa on hakemuksia noin 3600 neliökilometrin edestä.
– Käytännössä kaikki hakijat saavat malminetsintäluvan; nämä toimijat ovat kaivosalan ammattilaisia. He tietävät hakemusten vaatimukset, eikä heidän ole mitään järkeä laittaa vireille isotöisiä hakemuksia, jotka eivät tule hyväksytyksi, sanoo kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa Tukesista.
Kaivosyhtiölle malminetsintälupa tarkoittaa valtauksen vahvistamista pitkälle tulevaisuuteen. Se antaa oikeuden suorittaa alueella lupaehtojen mukaista, mahdollisesti raskastakin, malminetsintää sekä etuoikeuden kaivosluvan hakemiseen. Malminetsintälupa voi olla voimassa jatkoaikoineen jopa 15 vuotta.
Saana Katila
11/14/2017