Syrjintä rapauttaa yhteiskuntamme perustaa ja haastaa Suomen poliittista järjestelmää

Vahva luottamus on perinteisesti ollut suomalaista yhteiskuntaa koossapitävä liima. Rasismi ja syrjintä heikentävät niitä kokeneiden luottamusta poliittisiin instituutioihin ja samaistumisen tunnetta suomalaisuuteen.

Juho-Matti Paavola

11/10/2023

Kuva: Tapio Haaja / Unsplash

Kesällä 2023 käynnistyi toistaiseksi kenties laajamittaisin julkinen keskustelu rasismista suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelu alkoi siitä, kun tiedotusvälineet uutisoivat laajasti juuri nimitetyn hallituksen ministereiden aiemmin julkaisemista rasistisista kirjoituksista ja viesteistä sekä osallistumisesta äärioikeiston tapahtumiin.

Asiantuntijoiden mukaan keskustelu yhdenvertaisuudesta ja rasismin torjunnasta on Suomessa vielä pahasti kesken. Tämä näkyy myös tutkimuksista. Lokakuussa julkaistussa EU:n perusoikeusviraston kyselytutkimuksessa 13 maan joukossa afrikkalaistaustaiset ihmiset kohtasivat eniten rasistista syrjintää Saksassa, Itävallassa ja Suomessa.

Monikulttuuriset perheet ovat yhä näkyvämpi osa suomalaista yhteiskuntaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomen väestöstä 8,5 prosenttia eli noin 470 000 oli ulkomaalaistaustaisia, toisin sanoen henkilöitä, joiden vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Maahan muuttaneet ja heidän Suomessa syntyneet sekä kasvaneet jälkeläiset muodostavat suomalaisen demokratian jatkuvuuden kannalta kriittisen joukon.



Vahvasta keskinäisestä luottamuksesta syntyy luottamusyhteiskunta

Suomalainen yhteiskunta — kuten muut Pohjoismaat — on toistaiseksi perustunut maan asukkaiden vahvalle keskinäiselle luottamukselle, mikä on heijastunut myönteisesti myös yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan tunnettuun luottamukseen.

Luottamusta onkin pidetty yhtenä keskeisenä Suomen turvallisuutta vahvistavana tekijänä. Jos Suomi ja suomalaiset eivät kuitenkaan kohtele yhdenvertaisesti tänne muuttavia ja heidän jälkeläisiään, kasvava joukko maamme väestöstä ajautuu marginaaliin ja kallisarvoinen luottamuspääomamme heikkenee.

Siten keskeinen kysymys on, missä määrin rasismi heikentää edellytyksiä paitsi taloudelliselle ja sosiaaliselle myös poliittiselle kiinnittymiselle Suomeen. Näistä etenkin jälkimmäinen on toistaiseksi jäänyt maassamme vähemmälle huomiolle.



Joka neljäs ulkomaalaistaustainen on kokenut syrjintää

Jutun asiasanat:

ulkomaalaistaustaiset

vieraskieliset

syrjintä

Juho-Matti Paavola

11/10/2023

Etnisiin vähemmistöihin samaistuvat suomalaiset haluavat osallistua päätöksentekoon, mutta syrjintäkokemukset tekevät kyyniseksi politiikkaa kohtaan

Juho-Matti Paavola

Näytä lisää juttuja